Pohdintaa somesta

Tämä on siis vain pohdintaa omasta some-käyttäytymisestä ja missään nimessä minun ei ole tarkoitus arvostella ketään muuta tai muiden some-elämää.

Olen pitänyt itselleni tavoitetta, että päivitän blogiani ainakin viikonvälein. Välillä on ollut vaikeaa keksiä inspiroivaa kirjoitettavaa, taiteilija-luonne kun olen. En halua kirjoittaa mitään liibalaabaa kuten "veinpäs pojat päiväkotiin ja sitten meinin kauppaan." jne.. 

Olen aina ollut omantien kulkija, aiemmin vasten tahtoani, mutta nykyään haluan olla sitä vahvasti yhä enemmin. Silti pidän blogia (niin kuin kaikki muutkin) ja jaan istagramiin kuvia (niin kuin kaikki muutkin)

Some-Sosiaalinen media on minun kokemukseni mukaan ennenminkin Esome-Epäsosiaalistava media. Se on vähentänyt aitoja ihmiskontakteja huomattavasti. En tiedä kuinka suuriosa blogini lukijoista koostuu tutuista ja haluavatko he vain käydä täältä lukemassa mitä meille kuuluu ja kuinka suuri osa taas samoin ajattelevia ja vertaistukea hakevia. Facebookissa olen rekisteröitynä vain muutaman ryhmän takia, muuten en käytä enää sitä aktiivisesti. Huomasin silloin kun vielä olin siellä aktiivisena päivittäjänä, monesti kuulin lauseen "ai luinkin sen facebookista" Toki myönnän, että sanon sitä itsekin. Mutta eniten minua satutti se että facebook-kaverini onnitteli syntymäpäivänä ja yhtään onnittelua en saanut henkilökohtaisesti niin että joku olisi soittanut tai edes laittanut viestin.

Sitten tämä kuvien julkaisu, miksi ihmeessä haluan laittaa kuvan ruoka-annoksestani tai kertoa blogissa koko maailmalle mitä perheellemme kuuluu? Saanko tästä itselleni mitään? Saatanko aiheuttaa vahinkoa tällätavoin läheisilleni? Mitä hittoa se kellekään kuuluu, mitä milloinkin touhuan kenenkin kanssa tai olenko sairaana kuumeisena joutunut hoitamaan yksin lapsia?

Jos jotakuta ihan oikeasti kiinnostaa mitä meille kuuluu, niin ne läheisimmät ihmiset jotka yhteystietoni tietää, saa soittaa (tai viestittää) tai tulla käymään. Mielelläni vaikka kokkaan ja vaihdan kuulumisia hyvän dinnerin äärellä.

Olen vähän kahden vaiheilla, jatkanko blogia ja onko tällä vakiintunutta lukija kuntaa. Enhän suinkaan ole suomen ainoa kotiäiti joka kirjoittaa blogia perhe-elämästä. Ja, että onko voimia ja aikaa aktiiviseen bloggaamiseen.

🔻🔻🔻

Nyt haastankin lukijani! Jos haluat jatkossakin lukea blogiani, laitathan siitä viestin kommenttiboksiin! Ilman palautetta en voi tietää, onko blogini hyödyttänyt ketään tai että onko aiheet ja näkökulma sellainen, että kannattaisi jatkaa.

🔺🔺🔺