maanantai 26. maaliskuuta 2018

Se aika vuodesta...





...kun on aika laittaa sormet multaan ja siirtää kasvilamput varastoon odottamaan pimeää talvea.

Siementen kylvämisestä on tullut jo keskimmäisen poikani kanssa perinne. Yhdessä olemme jo monena keväänä kylväneet siemenet, kastelleet niitä ja seuranneet niiden kasvamista.




Muista vuosista poiketen tänä keväänä siemenet ovat itäneet huonosti. Johtunee varmasti vieläkin vallitsevasta talvisesta säästä.. Varaudun siis siihen, että osan kasveista joutuu ostamaan taimena lähempänä kesää.

Tässä hieman kuvasaldoa kasvilapsistani.


Keväisin istutan kaupan yrtit multaan ja laitan ikkunalle aurinkoon. Niistä saa satoa kivasti pitkälle kesään.







keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Mitäs itselle?


Aloitin tosiaan työt osa-aikaisena vuoden alusta. Se oli erittäin hyvä päätös oman pääkoppani vuoksi. Kaipasin jo vähän muuta elämää, kun kodin, päiväkodin ja kaupan väliä veivaamista. 

Olen saanut kaivaa esiin sen kadonneen hoitajaminän sieltä jostain sisuksista, johon sen on tässä viime vuosien aikana kotona ollessa hävinnyt.

 Lääkeluvat ovat vanhentuneet jo varmaan 100 vuotta sitten, joten olen kerrannut pitkin alkuvuotta töissä sekä kotona lääkehoidon opetusmateriaaleja ja lääkelaskuja. On ollut erittäin hyvä kerrata asioita oman ammattitaitoni ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Olen jonkin verran asiaa stressannut ja varsinkin, kun en saa lääkkeisiin töissä puuttua, koen olevani taakka kolleegoilleni kun joutuvat puolestani lääkeasiat hoitamaan. Pari viikkoa sitten sain suoritettua kaikki teoriat (yht. 4 koetta!) ja enää on jäljellä käytännön näytöt. Ihanaa, sitten olen taas kokonainen lähihoitja. :) 

***



Mutta ne niistä työasioista. Helmikuussa sain ihanan vapaa viikonlopun mieheni jäädessä kotiin lasten kanssa. Pääsin nimittäin Helsinkiin V-E-G-E-M-E-S-S-U-I-L-L-E !! Messut oli juuri sitä mitä odotin ja vielä enemmän. Siellä oli paljon jo tuttuja tuotteita ja myöskin paljon uutta minulle. Vatsat sai täyteen maistiaisista ja mukaan sai näytteitä. Ostin myös jotain pientä (mm. 5 "sipsi"pussia.. :D) Ensi vuonna uudestaan, toivottavasti miehen kanssa kaksin.


***

Kädet ovat olleen erityisen huonot tänä talvena, liittyen MCTD sairauteen. Aloitin erään uuden lääkkeen joka parantaa ääreisverenkiertoa. Se on auttanut hyvin ja sormet ovat valkoiset ja tunnottomat vain harvoin! Ja voin käydä ruokakaupassa ilman rukkasia! Nämä asiat tuntuvat itsestään selviltä varmasti monille, mutta meille MCTD ihmisille nämä ovat arkipäivää. Kyseessä siis Raynaudin oieyhtymä, joka on yleinen oire myös monessa muussakin sairaudessa.

***

Pikkasen olen myös sisustellut, ostanut vähän uuttakin. Kivaa huomata, miten vähällä saa jo uutta ilmettä kotiin. Kuten nyt, kun ostin uuden maton ja olohuoneen pöydän. En ole mikään kovin fanaattinen sisustaja, mutta tykkään nätistä ja siististä kodista, jossa ei ole liikaa tavaraa ja selkeät värit ja muodot, mutta myös pitäen kodin kotina ja kolmen lapsen perheen koti ei voikaan näyttää koko ajan kuin sisustuslehden kannesta. 



Hyvää ja kaunista (vegaani) ruokaa rakastan edelleen ja instagramin puolella onkin jonkin verran ruokaan liittyviä päivityksiä.




Sitä kevättä KOVASTI odotellen! KatriT